Kun lähdimme ensimmäistä kertaa matkalle 2,5 kk lapsemme kanssa, minua mietitytti kysymys: mitä ottaa mukaan lentokoneeseen vauvan kanssa. Kovan googlailun tuloksena sain tilattua ja pakattua itselleni tarvikkeet, joilla koin selviäväni matkasta.
Nyt olemme tulleet toiselta matkaltamme, jonka aikana lapsemme oli 4,5 kk ikäinen. Pakattavat tavarat olivat suhteellisen samoja kuin edelliselle kerralle pakattaessa, joten ajattelin listailla niitä, jos joku muukin on näitä asioita pohtinut.
Koska lapsemme matkustaa sylilapsena, ei hänellä ole omaa laukkukiintiötä, joten tämä oli otettava huomioon pakatessa. Ruumaan saa kuitenkin laittaa lasten vaunut ja turvakaukalon maksutta. Pyöriteltyämme ajatusta Bugaboo-rattaidemme mukaan ottamisesta, pakkaamisesta ja purkamisesta, mikä ei meitä pahemmin innostanut, niin päädyimme ostamaan matkarattaat. Tämä siksi, että Bogaboo-rattaat ovat aika painavat itsessään ja koska emme halunneet niitä koneeseen kolhittavaksi. Mietittyämme erilaisia vaihtoehtoja, päätimme tilata meille Babyzen Yoyo -matkarattaat, jotka saa mukaan käsimatkatavaroihin ja jotka eivät paljoa paina.
Käsimatkatavaroiksi meille siis valikoitui hoitolaukku, minkä sisään koneeseen mentäessä mahdutan myös olkalaukkuni, matkarattaat ja miehelleni weekender-laukku. Ruumaan laitoimme lisäksi kaksi vedettävää matkalaukkua ja Ranskan matkaamme varten myös turvaistuimen.
Hoitolaukkuun pakkasin mukaan pääasiassa kaikki samat tarvikkeet, mitä muutenkin kannan siellä mukanani - täältä näet hoitolaukun sisällön. Sen lisäksi otin vauvan panadolit ja kuumemittarin mukaan ja nesteisiin mukaan vielä käsidesi, huulirasva ja käsirasva itselle. Itselleni pakkasin käsilaukkuun passit, lompakon, puhelimen, liput ja hotellivaraukset sekä avaimet. Isompaan kassiin tuli pakattua, aurinkolasit, vaihtopaidat vanhemmille, lämmin huivi, liivinsuojat, käsikäyttöinen rintapumppu ja miehelle romaani (itsellä ei valitettavasti ollut aikaa lukea).
Ennen matkaa:
- Ensimmäisenä ja tärkeimpänä asiana muistuttaisin kaikkia vauvan kanssa ulkomaille lähtijöitä hankkimaan lapselle hyvissä ajoin ennen matkaa oman passin, jotta sen kanssa ei tule kiire. Itsellä se jäi vähän viimetippaan, mutta onneksemme keskellä kesää ei poliisiasemalla ollut ruuhkaa.
- Itse koin mielekkääksi varata lentolippujemme yhteydessä myös istumapaikat (pientä maksua vastaan), jolloin varmistin sen että saamme istua vierekkäin mieheni kanssa ja pääsemme istumaan koneen takaosaan. Koneen takaosaan halusin siitä syystä, että sieltä voi olla mahdollisuus saada koko kolmen istuttava penkkirivi käyttöön, sillä mitä peremmällä koneessa istumapaikka sijaitsee sitä todennäköisemmin yksittäinen paikka riviltä jää tyhjäksi, jos koneessa on tilaa. Takaosassa istumme myös lähellä vessaa, mikä helpottaa vauvankanssa tehtäviä vessa reissuja. Ensimmäisellä lennollamme Osloon tämä onnistui ja saimme lapsellemme oman istuimen, mutta toisella matkalla kone oli niin täynnä, että lapsi matkusti normaalin tilanteen mukaan sylissäni koko matkan.
- Jos et ole ajatellut ottaa turvaistuinta mukaan matkalle, niin suosisin omalla autolla tulemista kentälle. Tällöin vauva matkustaa mukavasti omassa istuimessaan kentälle ja takaisin, eikä tarvitse tilata erikseen taksia turvaistuimella ja jännittää tuleeko sellaista vai ei.
- Lähde kentälle ainakin 30 min aikaisemmin, mitä olet ennen lapsen kanssa matkustamista lähtenyt. Tämä vähentää omaa stressitasoa huomattavasti.
Kentällä:
- Lähtöselvitys toimii muuten samalla tavalla, kuin ilman lastakin, mutta jos sinulla on ruumaan laitettavat rattaat tai turvaistuin niin ne viedään erilliselle kookkaille tavaroille tarkoitetulle linjalle (kuten golf-bagit, sukset, yms.). Tähänkin tiskiltä neuvotaan hyvin, joten mitään ongelmaa ei ainakaan itselleni tullut. Pitkään ennen matkaa kuitenkin mietin, että miten suojata ruumaan laitettava turvaistuin. Pohdin monia myytäviä suojapussivaihtoehtoja, mutta vasta yli sadan euron hintaan löysin suojan, joka olisi pehmustettu. Koska turvaistuin itsessäänkään ei montaa sataa maksa, en innostunut tällaisesta suojasta. Päädyin siis improvisoimaan suojapussin, eli käärin kentällä turvaistuimen mustaan jätesäkkiin ja sen pistin vielä Ikeasta ostamaani Dimpa-säilytyspussiin jonka pitkien hihnojen ansiosta turvaistuinta oli vielä helppo kantaa (meillä Maxi-Cosi Cabriofix -istuin). Tällä menetelmällä meidän turvaistuin säilyi tästä matkasta naarmuitta. Jos ottaisin rattaat mukaan ruumaan, niin niiden suojaamiseen olisin varmasti investoinut johonkin järeämpään suojaan.
- Helsinki-Vantaan lentokentällä on varattu erikseen turvatarkastus lapsiperheille, joten ei tarvitse pelätä tukkivansa normaalia turvatarkastusjonoa.
- Pienen lapsen kanssa saa myös ottaa kentälle enemmän nesteitä mukaan, eli ei tarvitse miettiä maidonkorvikkeiden tai muiden mössöjen mahtumista normaaliin nesteille tarkoitettuun kiintiöön.
- Vähän myös itse stressailin Yoyo-matkarattaidemme vastaanottoa käsimatkatavaroina, mutta sekä Finnairilla, että Norwegianilla matkarattaat sai ottaa koneeseen mukaan mukisematta. Meidän koneessa tulomatkalla Ranskasta, taisi olla meidän lisäksi ainakin kahdet muutkin Yoyo-rattaat mukana, joten ne tunnetaan kentillä jo ilmeisen hyvin. Edes Norwegian ei niitä kieltänyt, vaikka muutamasta sentistä jää ilmeisesti kiinni virallisten mittojen perusteella.
- Kentällä ennen koneeseen menoa on hyvä vielä käydä vessassa vaihtamassa vauvalle vaippa, että ei heti tarvitsisi koneessa sitä tehdä. Jos vaan aikaa riittää niin kannattaa myös syöttää lapsi, niin jaksaa paremmin, jos koneeseen ei heti pääsekään sisään ja joutuu odottelemaan.
Koneessa:
- Lentoemännät auttavat ystävällisesti ensikertalaista vauvan turvavyön laittamisen kanssa, jos apua tarvitsee ja antavat varmuuden varalle vauvan pelastusliivin.
- Olin kuullut pelotteluja vauvan korvien lukkoon menemisestä ja siitä, kuinka pitäisi imettää tai vaihtoehtoisesti juoda pullosta koneen noustessa, välttääkseen tämän. Ensimmäisellä lennolla tein työtä käskettyä ja imetin vauvaa koneen noustessa, sen pelossa että vauva huutaisi. Tämä imettämisasento riitelee kuitenkin sen ohjeen kanssa, jonka mukaan vauvan pitäisi noustessa olla kasvot menosuuntaan päin. Koska ensimmäisen lentokerran jälkeen totesin, että vauvamme korvat eivät reagoineet millään tavalla nousuun/laskuun, pystyin seuraavilla kerroilla hyvillä mielin noudattamaan koneen sääntöä pitää vauva kasvot menosuuntaan päin.
- Jos vauva saa oman istuimen ja pystyy loikoilemaan omalla penkillä, muista silti turvavöiden käyttö. On myös hyvä varoa mahdollisesti ylösnostettua käsinojaa, että se ei pamahda vauvan päähän vahingossa (tämän neuvon löysin Noora&Noora -blogin reissuoppaasta).
-Koneen vessassakin tuli kokeiltua vaipanvaihtoa ja se toimi yllättävän hyvin.
- Pidemmillä lennoilla on hyvä keksiä lapselle erilaisia virikkeitä, jotta vältyttäisiin itkuraivareilta. Kävely keskikäytävällä, lelut, vaipanvaihto vessassa yms. pitävät vauvan yleensä ainakin hetkellisesti tyytyväisenä. Meillä vauva on aika kova nukkumaan, joten se helpotti lentoamme.
Nizzaan saavuttuamme mieheni oli kuullut vieressä istuvan naisen kertovan ihmeissään miehelleen, että vieressä istuva vauvamme ei ollut huutanut koko matkalla kertaakaan. En voinut olla kuin ylpeä vauvastamme ja todeta, että ehkä teimme edes jotain oikein, että lento sujui niin hyvin. Tällä kertaa siis näin positiivinen kokemus, mutta jokainen kerta on omanlaisensa ja aina lapsen fiilikseen ei itse pysty vaikuttamaan. Toivottavasti näistä vinkeistä on myös hyötyä jollekin muulle vauvan kanssa ensikertaa matkustavalle.
Follow my blog with Bloglovin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti